Vaihdevuodet ja hormonikorvaushoito

Vaihdevuodet ovat normaali osa naisen elämänkaaressa. Suomalaisen naisen menopaussi eli viimeinen kuukautisvuoto on keskimäärin 51 vuoden iässä.

Osalla naisista voi vuodot loppua jo 43 vuoden ja osalla vasta 58 vuoden iässä. Kolmasosa elämästä eletään vaihdevuosien jälkeen. Vaikka menopaussi on luonnollinen osa naisen elämän kaarta, siihen liittyy kiusallisia oireita, jotka vaikuttavat sekä terveyteen, että elämänlaatuun. Kiusallisimpina koetaan kuumat aallot, unettomuus, mielialamuutokset, seksuaalinen haluttomuus, sydänoireet ja luuston haurastuminen. Limakalvojen kuivuminen ja virtsankarkailu ovat häiritseviä oireita. 95%:lla menopaussin ohittaneista naisista on oireita, jotka pahimmillaan kestävät yli 5 vuotta.

Ensimmäiset merkit munasarjojen toiminnan hiipumisesta tulevat noin 10 vuotta ennen varsinaista menopaussia. Tämä näkyy kuukautiskierron muutoksina. Aiemmin niin säännölliset vuodot muuttuvat: kierrot aluksi lyhenevät ja voivat muuttua epäsäännöllisiksi. Kuukautisvuodot voivat runsastua merkittävästi. Lisäksi, varsinkin jos jo aiemmin on ollut ns. PMS-oireilua, tämä voi voimistua. Osa naisista kokee jo alkukierrossa rintojen arkuutta. Menopaussin lähestyessä vuotoväli voi pidentyä useaan kuukauteen.

Lähes kaikki naiset valittavat painonhallintaongelmaa iän myötä. Nainen lihoo noin 600g/vuodessa. Estrogeeni ei suoranaisesti vaikuta energia-aineenvaihduntaan, mutta naissukuhormonit, varsinkin progesteroni, voivat vaikuttaa ruokahalun säätelyyn. Myös juomissa on huomattavasti energiaa. Naiset lihovat vaihdevuosissa koska syövät ja juovat enemmän kuin kuluttavat. Perimenopaussin kestäessä noin 10 vuotta ehdimme saada ainakin 6 ylimääräistä painokiloa! Tästä on turha syyttää hormoneita.

Kiusallisimpina vaihdevuosioireina koetaan ns. kuumat aallot. Joillakin voi olla vain muutama, nopeasti ohimenevä kuumotus silloin tällöin, toisilla saattaa olla 15 ikävää, useita minuutteja kestävää hikiaaltoa ympäri vuorokauden. Yöllä tällainen hikoilu herättää läpimärkänä häiriten yöunta. Tästä seuraa väsymystä ja ärtymystä. Jotkut naiset kokevat limakalvojen kuivumisen haittaavimpana oireena. Tällöin tulee herkemmin emätin- ja virtsatietulehduksia ja lisäksi yhdynnät ovat kivuliaita.

Vaihdevuosissa munasarjojen estrogeenituotanto loppuu. Myös munasarjojen androgeenituotanto hiipuu seuraavan noin 10 vuoden aikana. Munasarjojen hormonitoimintaa ei voi elvyttää eikä säästää, mutta esimerkiksi tupakointi aikaistaa munasarjojen toiminnan loppumista ja tupakoitsijan vaihdevuodet tulevat uusimpien tutkimusten mukaan peräti 4 vuotta aiemmin. Hormonituotannon loppumisen jälkeen fyysiset muutokset ovat pysyviä, mutta henkisellä puolella helpottaa. Eli kuumien aaltojen loppuessa ärtymykseen johtaneet syyt häviävät.

Puoli miljoonaa naista hoitaa vaihdevuosioireitaan. Hormonikorvaushoidon (HRT) ohella vitamiinit ja luontaistuotevalmisteet ovat suosittuja. 45 vuotta täyttäneitä naisista yli neljäsosa käyttää hormonikorvaushoitoa, 55 ikävuoden jälkeen käyttäjiä on 44%. HRT:n yleisin käyttöaihe on kuumat aallot, joihin estrogeenihoito tarjoaa avun yli 90%:lle. Estrogeenikorvaukseen liitetään aina keltahormonihoito niillä naisilla, joilla kohtu on tallella. Pelkkä paikallishoito riittää ja auttaa, mikäli ainoana oireena on limakalvojen heikentyminen. Paikallinen hormonihoito saa jäädä pysyväksi lääkitykseksi.

Hormonikorvaushoidolla on vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin. Ajoissa, eli heti vaihdevuosioireiden alkaessa, aloitetun hoidon hyöty on kiistaton seurantatutkimuksissa. Ns. sekundaaripreventiossa HRT ei kuitenkaan enää estä sairauden etenemistä, ja voi jopa vaikuttaa epäsuotuisasti. HRT lisää laskimoveritulpan vaaraa. Mikäli laskimoveritulpan riski on koholla, ja voimakkaiden oireiden vuoksi päädytään HRT-käyttöön, on ihon kautta annostelu turvallisempi vaihtoehto.

Luumassa pienenee jo vaihdevuosia lähestyttäessä. Terveet elämäntavat, kohtuullinen, kehoa kuormittava liikunta ja riittävästä kalkin ja D-vitamiinin saannista huolehtiminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Vaikka estrogeenihoito estää luun hajoamista, on meillä tehokkaampia osteoporoosilääkkeitä olemassa, joten HRT yksinomaan tällä indikaatiolla ei ole aiheellista. Dementian estossa tai hoidossa ET ei ole antanut yksiselitteisiä tuloksia.

Hormonikorvaushoitoon suunniteltuja valmisteita on lukuisia. HRT voidaan annostella tabletteina suun kautta, tai geelinä tai laastarina ihon kautta. Valinta on tapauskohtainen, ja siihen vaikuttaa potilaan toiveen ohella annostuksen tehokkuus, helppous ja hinta. Mikäli systeemihoitoa ei haluta käyttää, paikallisesti emättimeen annosteltu estrogeeni auttaa limakalvo-oireisiin.

Vaihdevuosioireet ja niiden voimakkuus ja häiritsevyys ovat yksilöllisiä. Ylipainoisilla vaihdevuosioireet voivat olla korostuneempia kuin normaalipainoisilla. Vaikka liikunta ei vähennä itse oireita, voi liikuntaharrastus auttaa sietämään niitä. Mikäli oireiden kanssa ei pärjää, voi miettiä yksilöllisesti mahdollista helpottavaa hoitoa:

Tarvitaanko limakalvokuntoa ylläpitävää paikallishoitoa vai koko kehon hormonihoitoa?

Onko yöunen katkonaisuus päällimmäinen ongelma vaiko heikentyvä luun kunto?

Mahdollinen vaihdevuosihormonihoito ja sen kesto tulee suunnitella yksilöllisesti.

Mervi Halttunen-Nieminen, dosentti