Raskauden ehkäisy

Raskauden ehkäisyn tulee olla tehokasta, turvallista ja helppokäyttöistä. Ehkäisymenetelmällä ei saa olla haittavaikutuksia, ja tapauskohtaisesti kannattaa pohtia ehkäisyntarpeen kesto ja palautuvuus.

Myös imetyksen aikana on tärkeää huolehtia ei-toivotun raskauden ehkäisystä. Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeen hieman yli puolet naisista unohtaa raskaudenehkäisyn, Suomessa peräti 9% raskauden keskeytyksistä tehdään vuoden kuluessa synnytyksestä. Kuukautiskierron käynnistyminen imetyksen aikana on hyvin yksilöllistä. Imetys jarruttaa sukuhormonien eritystä, jolloin munasarjat ovat lepotilassa, eikä munarakkuloita värväydy kasvuun. Ensimmäisissä kierroissa voi munarakkulan kypsyminen olla puutteellista ja mahdollisen keltarauhasen toiminta vajaata. Osalla naisista kuukautiskierto palautuu vasta muutaman kuukauden kuluttua imetyksen lopettamisen jälkeen. Tämä yksilöllisyys huomioiden luotettava raskauden ehkäisy kannattaa aloittaa heti sukupuolielämän käynnistyessä, vaikka 100% imetys vuodottomuuden jatkuessa antaakin 2% suojan uuden raskauden alkamisen suhteen ensimmäisen 6 kuukauden aikana.

Imetyksen aikaisessa ehkäisyssä pätevät periaatteessa samat säännöt kuin muulloinkin, mutta yhdistelmäehkäisypilleriä, ehkäisylaastaria tai ehkäisyrengasta ei Suomessa suositella käytettäväksi niiden maidoneritystä mahdollisesti vähentävän vaikutuksen vuoksi. Kondomiehkäisy oikein käytettynä on tehokas ja turvallinen, eikä sillä ole sivuvaikutuksia. Kondomin käyttöön liittyy huono käyttömukavuus, jonka vuoksi sen käytöstä on helppo lipsua. Imetyksen aikana estrogeenipitoisuus on hyvin matala aiheuttaen limakalvojen ohentumisen, jolloin paikallista ärsytystä voi esiintyä mm. kondomin käyttöön liittyen. Tällöin on turvallista käyttää paikallista estrogeenihoitoa annostelemalla estrogeenivoidetta tai puikkoja kerran viikossa emättimeen.

Progestiiniehkäisyvalmisteiden käyttö on turvallista myös imetyksen aikana. Ne eivät vaikuta maidon eritykseen tai sen laatuun, saati imeväisen kasvuun tai kehitykseen. Systeeminen progestiiniehkäisy voidaan aloittaa jälkitarkastuksen yhteydessä. Valittavana on päivittäin säännöllisesti nautittavat progestiinipillerit, Suomessa hyvin vähän käytetty 3kk välein lihakseen annettava progestiiniruiske tai 3/5-vuoden ehkäisykapseli, joka asetetaan olkavarren ihon alle. Progestiiniehkäisyyn usein liittyvä tiputteluvuoto on erittäin harvinaista imetyksen aikana. Kuten muidenkin tässä kuvattujen menetelmien kohdalla, mikäli imettävälle äidille ilmaantuu poikkeavaa veristä vuotoa, tulee se selvittää ja pitää mielessä mm. tulehdusten mahdollisuus.

Jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan asettaa pitkäaikaisen ehkäisyn tarpeessa olevalle kierukka. Synnytyksestä toipuessa kohdun sisäsuu on väljä ja kohtulihas heikko, tällöin kohtulihaksen läpimenemisen riski on todellinen, mutta huolellisella tekniikalla pieni. Tämän vuoksi joissain ehkäisyneuvoloissa neuvotaan, että kierukka voitaisiin asettaa vasta kuukautiskierron käynnistyttyä, mutta tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että ennen ensimmäistä kuukautisvuotoa voi tapahtua ensimmäinen ovulaatio, eli mahdollisesti ei-toivotun raskauden alku.

Kuparikierukka on tehokas, hyvä ja turvallinen ehkäisymenetelmä pitkäaikaista ehkäisyä haluavalle. Sen haittana on kuukautisvuotoa mahdollisesti runsastava vaikutus, mutta imetyksen aikana tämä on harvoin ongelmana. Imettävä nainen saa käyttää myös hormonikierukkaa. Hormonikierukka vapauttaa paikallisesti levonorgestreelihormonia, mutta tällä ei ole vaikutusta maidon määrään, laatuun tai imeväisen kehitykseen. Hormonikierukan ehkäisymekanismi perustuu kohdunkaulakanavan liman muuttamiseen siittiöitä läpäisemättömäksi. Lisäksi kohdun limakalvon kasvu estyy, jolloin kuukautiskierron käynnistyttyä vuodot ovat tavallista niukemmat, tai pysyvät poissa. Hormonikierukan haittana on sen hinta, jolloin sitä on pidettävä ’riskisijoituksena’, mutta valtaosa naisista on tähän ehkäisymenetelmään erittäin tyytyväinen. Hinta on edullinen huomioitaessa hormonikierukan pitkä käyttöikä.

Sterilisaatio on lopullinen, pysyvä ehkäisy, jota voidaan harkita silloin, kun ollaan varmoja, että lapsiluku on täynnä. Naisen sterilisaatio voidaan suorittaa tähystysteitse, jolloin munanjohtimiin asetetaan puristusklipsit, tai kohdun tähystyksen kautta munanjohtimet tukkivat kapselit. Toimenpide tehdään noin 6kk kuluttua synnytyksestä. Sterilisaation ongelmallisin seikka on katuminen, ja nuori ikä on merkittävin katumisen riskitekijä. Tämän vuoksi kannattaa hyvin huolellisesti miettiä muita ehkäisyvaihtoehtoja alle 40 vuotiaan henkilön kohdalla. Sterilisaatio ei vaikuta kuukautiskiertoon eikä kuukautisvuotoon.

Jälkiehkäisyn käyttö on mahdollista myös imetyksen aikana. Jälkiehkäisypilleri sisältää pelkkää levonorgestreeli-progestiinia, ja tabletit tulee nauttia pikimmiten,

Transitiovuosien aikana munasarjojen toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat naisen hyvinvointiin. Kun munasarjojen inhibiinieritys laskee, alkaa aivolisäkkeen FSH-taso kohota. Tällöin munarakkulan kasvuvauhti aluksi kiihtyy, mutta ovulaatio tapahtuu pienempikokoisesta follikkelista. Näin kierron alkuvaihe jää lyhyemmäksi. Huonosta munarakkulasta tulee huono keltarauhanen, joten luteaali-insuffisienssi ja sen myötä tiputteluvuodot lisääntyvät. Raskauden ehkäisyn ohella ihanteellinen ehkäisymenetelmä vähentäisi kuukautisvuotoja, PMS-oireita ja estäisi myomien kasvua tai kehittymistä.

Yli 40-vuotiaan ehkäisy
Yli 40-vuotias nainen tarvitsee turvallista ja luotettavaa ehkäisyä. Ehkäisymenetelmän valinta on yksilöllistä, mitään ehdotonta suositusta tai kieltoa jollekin menetelmälle ei voida antaa. Samat aiheet ja vasta-aiheet pätevät kuin nuoremmassakin ikäryhmässä. Estemenetelmät huolehtivat vain raskauden ja tulehdusten ehkäisystä. Kuparikierukka voi vielä entisestään lisätä runsastuvia kuukautisia. Hormonikierukka on erinomainen vaihtoehto, sillä sen vuotoja vähentävä teho on arvokas lisähyöty. Pelkkä progestiiniehkäisy (minipillerit ja implantit) on varteenotettava vaihtoehto, jos etinyyliestradioli on vasta-aiheinen. Terve nainen voi jatkaa oman yhdistelmäpillerinsä käyttöä aina vaihdevuosiin saakka, eikä 40-vuotiaan kohdalla ole syytä vaihtaa omaa sopivaa pilleriä toiseen. Näin toimittaessa tulee muistaa mm. verenpaineen mittaus gynekologisen vuositarkastuksen yhteydessä. Mikäli yhdistelmäpilleriehkäisyä aloitetaan vasta tässä iässä, on luonnollista estrogeenia sisältävä yhdistelmä turvallisin.

Mervi Halttunen-Nieminen, dosentti