Kivulias yhdyntä eli dyspareunia

Kivulias yhdyntä (dyspareunia) on melko yleinen vaiva. Ongelma voi johtua monista eri asioista.

Yleisimpiä syitä ovat emättimen ja ulkosynnyttimien limakalvojen huono kunto esimerkiksi tulehduksen seurauksena, limakalvojen oheneminen sekä lantionpohjan lihasten krampit ja/tai jatkuva kireys. Harvinaisempia syitä on myös paljon, kuten esim. vestibuliitti eli emättimen aukon krooninen kiputila.

Usein syyt liittyvät ikään. Vaihdevuosien jälkeen selvästi yleisin kivuliaan yhdynnän aiheuttaja on ohentuneet limakalvot. Kun naissukuhormonin tuotanto munasarjoista menopausissa vähenee ja sitten loppuu, limakalvot sukuelimissä ohenevat, koska ne tarvitsevat estrogeenia ylläpitääkseen normaalin rakenteensa. Ennen menopaussia ulkosynnyttimien ja emättimen limakalvo muodostuu ns. kerrostuneesta levyepiteelistä, jossa on n. 20-30 solukerrosta päällekkäin, jolloin se on hyvin kulutusta kestävää ja vahvaa. Kun estrogeenitasot laskevat, epiteeli ohenee n. 3-5 solukerroksen paksuiseksi, jolloin se on haurasta ja menee helposti rikki hankauksen tai tulehduksen seurauksena. Samalla, kun epiteeli ohenee estrogeenin puutteen seurauksena, myös emättimen bakteerikanta muuttuu normaalista maitohappobakteerista ns. sekaflooraksi, joka näkyy mm. valkovuodon määrän, laadun ja hajun muutoksena. Maitohappobakteerit tarvitsevat myös estrogeenin kypsyttämää limakalvoa elääkseen.

35-50-vuotiailla naisilla yleinen syy kivuliaisiin yhdyntöihin on tulehduksen aiheuttama limakalvovaurio. Hyvin monien eri mikrobien infektio rikkoo genitaalien limakalvon ja aiheuttaa tulehdusreaktion, joka tuntuu arkuutena ja kivuliaisuutena. Yleinen esimerkki tästä on sienen (hiivan) aiheuttama tulehdus kutinoineen ja limakalvon punoituksineen.

Vielä nuoremmilla naisilla kivuliaat yhdynnät johtuvat usein, tulehdusten lisäksi, lantionpohjan lihasten krampeista tai jatkuvasta kyseisten lihasten jännittyneisyydestä. Tämä on tilanne, jota nainen itse ei välttämättä helposti huomaa. Itse yhdyntä sattuu ja sen jälkeen jää usein jomottava kipu alapäähän, joka häipyy vähitellen tullakseen uudelleen seuraavassa yhdynnässä. Tästä seuraa usein kierre, jossa pyritään välttämään yhdyntöjä kokonaan niiden kivuliaisuuden vuoksi.

Kivulias yhdyntä on erittäin ikävä vaiva ja saattaa pitkittyessään johtaa jopa parisuhdeongelmiin. Lähes aina tilanne voidaan kuitenkin korjata melko nopeastikin, kun kivuliaisuuden syy ensin huolellisesti gynekologin toimesta selvitetään. Kipujen hoitomenetelmä riippuu tietysti aiheuttajasta ja yksinkertaisimmillaan lyhyt lääkekuuri voi muuttaa tilanteen täysin. Joskus, esimerkiksi lantionpohjan lihasten spasmeissa, tilanteen lopullinen korjautuminen voi viedä viikkoja, mutta olo rupeaa useimmiten helpottumaan nopeastikin, kun ongelman syy selviää.

Pekka Nieminen, dosentti